| Chapter 11 |
1 | Sitten naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
|
2 | "Jäisikö suulas puhe vastausta vaille, ja saisiko suupaltti olla oikeassa?
|
3 | Saattaisivatko jaarituksesi miehet vaikenemaan, niin että saisit pilkata, kenenkään sinua häpeään häätämättä?
|
4 | Sanoithan: `Minun opetukseni on selkeä, ja minä olen puhdas sinun silmissäsi`.
|
5 | Mutta jospa Jumala puhuisi ja avaisi huulensa sinua vastaan
|
6 | ja ilmaisisi sinulle viisauden salaisuudet, että hänellä on ymmärrystä monin verroin! Silloin huomaisit, että Jumala on painanut unhoon montakin pahaa tekoasi.
|
7 | Sinäkö käsittäisit Jumalan tutkimattomuuden tahi pääsisit Kaikkivaltiaan täydellisyydestä perille?
|
8 | Se on korkea kuin taivas - mitä voit tehdä, syvempi kuin tuonela - mitä voit ymmärtää?
|
9 | Se on pitempi kuin maa ja laveampi kuin meri.
|
10 | Jos hän liitää paikalle ja vangitsee ja kutsuu oikeuden kokoon, niin kuka voi häntä estää?
|
11 | Sillä hän tuntee valheen miehet, vääryyden hän näkee tarkkaamattakin.
|
12 | Onttopäinen mies voi viisastua ja villiaasin varsa ihmistyä.
|
13 | Jos sinäkin valmistat sydämesi ja ojennat kätesi hänen puoleensa -
|
14 | mutta jos kädessäsi on vääryys, heitä se kauas äläkä anna petoksen asua majoissasi -
|
15 | silloin saat kohottaa kasvosi ilman häpeän tahraa, olet kuin vaskesta valettu etkä mitään pelkää.
|
16 | Silloin unhotat onnettomuutesi, muistelet sitä kuin vettä, joka on virrannut pois.
|
17 | Elämäsi selkenee kirkkaammaksi keskipäivää, pimeänkin aika on niinkuin aamunkoitto.
|
18 | Silloin olet turvassa, sillä sinulla on toivo; tähystelet - käyt turvallisesti levolle,
|
19 | asetut makaamaan, kenenkään peljättämättä, ja monet etsivät sinun suosiotasi.
|
20 | Mutta jumalattomain silmät raukeavat; turvapaikka on heiltä mennyt, ja heidän toivonsa on huokaus."
|