| Chapter 15 |
1 | Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:
|
2 | "Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella?
|
3 | Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä?
|
4 | Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta.
|
5 | Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen.
|
6 | Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan.
|
7 | Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat?
|
8 | Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi?
|
9 | Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi?
|
10 | Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi.
|
11 | Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin?
|
12 | Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi,
|
13 | niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja?
|
14 | Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!
|
15 | Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä,
|
16 | saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä.
|
17 | Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt,
|
18 | mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet,
|
19 | niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:
|
20 | `Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.
|
21 | Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä.
|
22 | Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty.
|
23 | Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä.
|
24 | Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.
|
25 | Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan,
|
26 | ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa;
|
27 | koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi,
|
28 | asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua,
|
29 | jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.
|
30 | Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä.
|
31 | Älköön hän turvatko turhuuteen - hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus.
|
32 | Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.
|
33 | Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa.
|
34 | Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat.
|
35 | He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.`"
|