| Chapter 139 |
1 | Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.
|
2 | Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.
|
3 | Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.
|
4 | Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.
|
5 | Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.
|
6 | Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.
|
7 | Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?
|
8 | Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.
|
9 | Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
|
10 | sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.
|
11 | Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",
|
12 | niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.
|
13 | Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
|
14 | Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.
|
15 | Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.
|
16 | Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.
|
17 | Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!
|
18 | Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. - Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.
|
19 | Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!
|
20 | Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi - nuo sinun vihollisesi.
|
21 | Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?
|
22 | Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.
|
23 | Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
|
24 | Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.
|